Unelmanpehmeät reissukengät, osa 2: summer edition

Muistanette, kun helmikuussa intoilin uusista reissukengistäni. Tähän mennessä kelit ja reissut ovat sattuneet niin kehnosti kohdilleen, että oon päässy testaamaan niitä ainoastaan yhellä pienellä Helsingin-visiitillä, jossa ne toki osoittautuivat mainioiksi. Nilkkurit ei kuitenkaan näihin helteisiin kesäkeleihin aivan passaa, joten niiden tilalle piti saada jotain muuta. Rehellisyyden nimissä mulla meni koko viime kesä pääasiassa reissukengillä lukuunottamatta niitä kahta tai kolmea kertaa, kun yritin kekkuloida korkkareilla. Mitään sandaaleja mulla ei ollut, edelliset kun tuhoutuivat kertaheitolla road tripillä. Pari tämän kesän hellepäivää korjatuissa reissupopoissa kuitenkin opetti, että tänä kesänä ei pärjää ilman sandaaleja. Ne oli siis hankittava.

Oon tullu siihen tulokseen että värjäämätön nahka on kaikkein siisteintä, sillä siitä näkee makijasti ajan patinan. Harmi vaan että siitä valmistettuja kenkiä saa hakea kissojen ja koirien kanssa, ja saatuani päähänpinttymän vaaleista nahkasandaaleista jouduin niitä todella etsimään. Ja lopulta ne löytyi, tietty vielä alessa! Diane von Furstenbergin Daphne-sandaalit ei oo vielä ihan unelmanpehmeät tuon varvasremmin vuoksi, mutta eiköhän näillä jo elokuussa talsita ilman irvistyksiä.

Mun fysioterapeutti ei ollu aivan myyty noista ohuista pohjista, mutta nilkkaremmien ansiosta kengät eivät olleet sen näkökulmasta aivan täydellisen surkeat. Katotaan sitten muutaman kaupunkipäivän jälkeen, että minkä verran ne jalat kipeytyy.. Tosin mun reissupopoissakin on aika ohut pohja, ja niillä kyllä jaksaa, joten miksi ei näilläkin.

Taidan kuitenkin ottaa nämä käyttöön vasta ens viikon reissun jälkeen, sillä ihan niin innokas en oo, että lähtisin uusilla kengillä reissuun. Ja eipä tarvikaan olla, kun vanhat reissukengät on taas melkein kuin uudet!