Liikaa maailmalla

Mää oon nyt ihan tosissani joutunu miettimään, että matkustankohan mää liikaa.. Sitä on kyllä kaverit huuellu korvien vieressä koko menneen vuoden ajan, mutta eipä niitä huutoja kyllä kuunnella. Mutta se syy, miksi alakoin nyt ihan oikiasti miettimään, ja miksi tämä ajatus lähti omasta päästä eikä muiden panettelun vuoksi on se, että munsta on alakanu tuntua että matkustan niin paljon, että siitä on tullu vähän semmosta arkipäivää, ja jännitys ja innostus on tipotiessään, ellei kyseessä oo mikään superpaikka!

Ja tosi monella reissulla on nykyään niin, että kun on joku toinen reissu jo tiedossa, niin hehkuttelen sitä jo sitten siellä paikan päällä edellisessä reissussa. Ja eihän siinä nyt oo yhtään mitään järkeä.

Nyt on kuitenkin semmonen tilanne, että elo-syyskuun Lontoon-reisban jälkeen meikä pitää reissutaukoa! (niinko aina syksyisin on hyvä vähän rauhottua ja ottaa todellinen maailma vastaan) Eniten tämä on tilanteen sanelema pakko, sillä sen reissun jälkeen muutan takasin Ouluun ja pääsen viimeinkin toteuttamaan mun sisustusvimmailut, joissa oon keväästä saakka angstaillu. Ja ne tunnetusti laihduttaa lompsaa yhtä tehokkaasti kuin matkojen ostelu (nyt on jo hankittu kaks sohvaa ja sänky).

Työmatkoja lukuunottamatta (joita toivottavasti, toivottavasti tulee!!) aion siis pysytellä suomessa koko loppuvuoden. Tai no annetaan nyt sen verran anteeksi että maksimissaan kaksi matkaa saan tehdä, ja neki tulee olla superedullisia ja lähimaastoon.

Huonekaluhommailujen lisäksi toinen suuri kuluerä tulee olemaan ensi keväällä tapahtuva ameriikan-reissu, joka on siis kuukauden mittainen roadtrip älyttömän hyvässä seurassa. Mutta siitä lisää sitte myöhemmin, sillä toistaiseksi se on ajankohtaista ainoastaan varojen säästämisen kannalta.

Kaikesta hapatuksesta huolimatta en kuitenkaan voi muutako miettiä itekseni, että meneekö nää kaikki oireet kuitenki parantumattoman matkakuumeen piikkiin?

(please say yes!!!)