Valmisteluja

Noniin, ylihuomenna tähän aikaan lekottelen luultavasti mukavasti Köpiksen hotellihuoneen sängyllä ensimmäisen reissupäivän ollessa takana.

Ollaan valmisteltu tässä lähtöä ihan hyvin, tänään käytiin kiertelemässä kaupungilla tarkoituksena löytää Karimille mieluinen käsimatkatavaralaukku eli kyllin suuri reppu. Meikän oma käsimatkatavaraveska on maailman siistein! Näytän sen joskus. Mutta niin, eipä löytyny! Karimin pitänee varmaan käyttää taas muovikassia niinko viime kerrallaki, onhan se ainakin halpa ja jos kyllästyy niin helposti voi vaihtaa uuteen.

Mulla oli tarkoitus ostaa semmoisia pieniä pulloja shampoota yms varten, jotta tukka ei olis yhtä rastaa reissun jälkeen. Stokkan kempparin matkatarvikehyllyn (niillä on täällä isossa kaupungissa semmonen!!) eteen päästyämme alko hiukan kaduttaa, että raahasin Karimin sinne asti, sillä pienen painostuksen alla jätin ne "TURHAAKIN TURHEMMAT" putelit ostamatta.

Mutta käytiin kuitenkin forexilla, ja meikä sai niitä niitten ihania mustia karkkeja, jotka maistuu ihan hopeatoffeelta, ja Karim osti lompsallisen paikallisia kruunuja. Mää aattelin kokeilla paikan päällä nostaa Sammon kortilla Danske bankin automaateista, että tuleeko siitä nyt mitään erillistä maksua, samaa firmaa kun pankit nykyään on.



Pääsiäisenä myös Köpiksessä on kaikki paikat kiinni lauantaita lukuunottamatta, joten en ainakaan nyt pääse tutustumaan Kööpenhaminaan skandinaavian shoppailumekkana. Ehkä kestän.

Huomenna teen vielä web check-inin (jännää, en oo koskaan tehny sitä muuten ko ryanairilla!) niin siinä alkais olla kaikki. Vähän jännittää nuo meijän aikataulut, sillä kone lähtee pe-aamuna kello 5:10, eli meijän pitää olla viimeistään neljältä kentällä. Onneksi lentokenttäbussit kulkee yön läpi, niin ei tarvi tuntikausia jähiä ja odotella. Paluumatka on myös melko rattoisa, ollaan nimittäin Helsingissä ma-ti yönä klo 1:00, mikä on varmasti ihanaa viimeistään seuraavana aamuna, ku Karimilla alkaa työt 6:15. Tsempillä sitte!



Tuo mun passisuojus on muuten maailman kätevin! Äiti osti sen mulle mun ekan passin kunniaksi (kiitti äiti!) vuonna 2003, ja laitoin sen nyt myös tuohon mun toiseen passiin. Se on hyvä ko ei tarvi alkaa aukoon passeja ko jo ulkomuodosta erottaa, kumpi on mun ja kumpi ei.

Ei tässä tän kummempaa, seuraavan kerran kirjoittelenki varmaan sitte pääsiäisen jälkeen vähän Köpistunnelmia.

Kuitenki sielä vaan sattaa.